2011 (1) alppiruusut (13) anturamuotti (1) arvonta (3) astiat (1) asuntomessut (5) atsaleat (1) bloggaritapaaminen (5) DIY (3) ekokampaaja (1) eläimet (106) ensilumi (1) entisöinti (1) esikot (6) eteinen (1) Greengate (8) haaste (8) haaveet ja unelmat (8) hankinnat (1) hevoset (2) hyötykasvit (25) joulu (38) juhlat (19) kasvihuone (15) kasvit (170) kauneus (1) keittiö (14) kesä (109) kesäkukat (3) kevät (112) kompostointi (1) korut (4) koti (16) koulu (1) kuisti (8) kukat (3) kuukauden kuva (8) kuulumisia (157) kuvahaaste (13) kylvöt (17) kärhöt (7) käsityöt (40) lehtijuttu (1) leikkokukat ja sidonta (10) leivonta (3) lifestyle (374) lisääminen (1) luonto (29) makuuhuone (3) matkailu (2) matkustelu (3) merellä (2) meri (1) muoti (1) Nordiska Trädgårdar (13) nukketalo (2) oleskelu (2) olohuone (22) omena (1) ompelu (2) pelargonit (29) perennat (2) pihasauna (1) pionit (22) pistokkaat (1) pohjien teko (1) projektit (3) puutarha (246) puutarhakirjat (10) puutarhamatkakohteet (4) puutarhamessut (19) puutarhuri (1) puuutarha (1) ratsastus (3) remontointi (1) reseptit (1) rosario (4) ruoka (13) ruokailuhuone (7) ruusut (18) sadonkorjuu (2) siemenet (1) sienet (1) sipulikukat (35) sisustus (77) sisustuskutsut (1) syksy (35) syreenit (3) Taimimoisio (1) taloprojekti (8) talvi (17) terassi (2) terveys (1) toivepostaus (1) tunnustus (10) työ (2) täytekakku (1) unelmieni mummonmökki (1) urheilu (4) valokuvaus (1) vanhat rakennukset (1) varttaminen (3) vesiaihe (1) videopostaus (3) viljelylaatikko (3) yrittäjyys (2)

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Helmikuun hiljaisuus

Helmikuun ensimmäinen.
Yön aikana satanut lumi on peittänyt maiseman hiljaiseen vaippaan.
Nautin äänettömyydestä, yksityiskohdista maisemassa, haalistuneista punamultaseinistä, nojallaan olevan pihasaunan rujosta kauneudesta...

Susannan työhuone -blogissa oli taannoin postaus erityisherkkyydestä. En ollut minäkään ennen kuullut moisesta määritelmästä, mutta tuntui kyllä ihan siltä kuin olisin lukenut itsestäni.
Jos seuraavista väittämistä vähintään 12 osuu ja uppoaa, saatat olla erityisherkkä. Tunnistin itseni 19 kohdasta. 

1. Huomaan helposti yksityiskohdat ja vivahteet ympäristöstäni.
2. Muiden mielialat vaikuttavat minuun.
3. Olen yleensä hyvin herkkä kivulle.
4. Kiireisenä päivänä huomaan tarvitsevani vetäytymistä lepäämään, pimennettyyn huoneeseen tai johonkin, missä saan olla rauhassa ja ilman ärsykkeitä.
5. Olen erityisen herkkä kofeiinin vaikutuksille.
6. Rasitun helposti voimakkaista ärsykkeistä kuten kirkkaista valoista, voimakkaista tuoksuista, karkeista kankaista iholla tai läheltä kuuluvasta sireenin äänestä.
7. Minulla on rikas ja monimuotoinen sisäinen elämä.
8. Minulle tulee epämukava olo kovista äänistä.
9. Liikutun syvästi taiteesta tai musiikista.
10. Olen tunnollinen.
11. Säikähdän helposti.
12. Hermostun jos minun täytyy tehdä paljon asioita lyhyessä ajassa.
13. Kun ihmiset kokevat epämukavuutta fyysisessä ympäristössä, huomaan helposti mitä tulee tehdä jotta olisi viihtyisämpää (esim. muuttaa valaistusta tai istuimia).
14. Ärsyynnyn kun ihmiset yrittävät saada minua tekemään liian monia asioita kerralla.
15. Yritän kovasti välttää virheitä tai asioiden unohtamista.
16. Pyrin aktiivisesti välttämään väkivaltaisia elokuvia ja tv-ohjelmia.
17. Tulen epämiellyttävän virittyneeksi kun paljon asioita tapahtuu ympärilläni.
18. Kova nälkä aiheuttaa minulle voimakkaan reaktion, haittaa keskittymistä tai mielialaa.
19. Muutokset elämässäni sekoittavat minua.
20. Huomaan ja nautin hienovaraisista tuoksuista, mauista, äänistä ja taideteoksista.
21. Pidän tärkeänä järjestää elämäni siten, että vältän mullistavia ja kuormittavia tilanteita.
22. Kun joudun kilpailemaan tai suoritustani tarkkaillaan, tulen niin hermostuneeksi tai alan täristä, että suoriudun paljon huonommin kuin normaalisti.
23. Kun olin lapsi, vanhempani tai opettajani pitivät minua herkkänä tai ujona.

14 kommenttia:

AnnaW kirjoitti...

:) Erityisherkkyys...se on lahja. Tai ainakin itse yritän ajatella niin :) Muhun pätee jokainen kohta :) Sen jälkeen, kun tajusin olevani erityisherkkä, aloin ymmärtämään itseäni paremmin...ja lapsiani :)

Ihanaa alkavaa viikkoa teille sinne <3

Satu Kukkaiselämää kirjoitti...

Jaa-a. Neljätoista osui ja upposi.

Tiina kirjoitti...

AnnaW: Ajattelen asian ihan samoin. Erityisherkkänä voin kokea asioita syvemmin ja havaita myös sellaisia juttuja, joihin joku muu ei välttämättä kiinnitä ollenkaan huomiota.

Satu Kukkaiselämää: No niin :) Ehkä tietynlainen herkkyys on piirre meissä kaikissa viherintoilijoissa?

Vaahteran lehden Leena kirjoitti...

Ihana talvinen tunnelma kuvissasi. Osasit hienosti pukea sen sanoiksikin.
Vuosi sitten pohdin erityisherkkyyttä itsessäni, moni kohta osui. Ehkä iän mukaan osa erityisherkkyyden piirteistä on laimentunut.

Airisrannan Päivi kirjoitti...

Aivan ihania kuvia ja mielenkiintoinen postaus! Tuo vanha saunamökki erityisesti, koira, aidat ja kaikki muukin on niin kaunista katseltavaa.

Ja tunnustaa täytyy, että luettelo on suurimmalta osaltaan kuvaus minusta. :)

Sametti Hortensia kirjoitti...

Hyvä löytää tunteilleen selitys. Toisaalta moni noista kohdista sopii ihan aistiyliherkkiin ihmisiinkin. Ja tuntuu kuin suurin osa naisista voisi olla erityisherkkiä, miehet ei ehkä niinkään? No niin tai näin, ihana olet ainakin näin netin välityksellä! Niki tuntuu nauttivan lumesta :)

Tiina kirjoitti...

Vaahteran lehden Leena: Kiitos, Leena :) En ollut ennen kuullut tuosta määritelmästä, mutta sen lukeminen toi tietynlaisen helpotuksen, selityksen.

Airisrannan Päivi: Kiitos kovasti :) Lumisesta maisemasta löytää paljon kuvattavan kauniita kohteita.

Sametti Hortensia: Niin on. Ja voi kiitos <3 Kuin myös <3 Tunnen paljon myös naisia, joihin tämä määritelmä ei todellakaan päde tai sitten ovat vain oppineet peittämään herkkyytensä erinomaisesti. Niki tykkää lumesta ja nyt kun on vain pari pakkasastetta on ulkoilukin mukavaa :)

Irene kirjoitti...

Ihanaa, että erityisherkistä ihmisistä nyt puhutaan. Enää kaikkien ei tarvitse yrittää olla kohkaavia ulospäinsuuntautuvia ja yltiösosiaalisia.

Tiina kirjoitti...

Sano muuta. Kuten todetyua, koko termi oli mulle ihan tuntematon, kunnes bongasin sen tuolta blogista.

Kivipellon Saila kirjoitti...

Olen jo muutama vuosi lukenut erityisherkistä ja siihen liittyen herkän kohtelusta niin töissä kuin siviilissä. Herkkiä on arvioitu niin monella tavalla, mutta monessa kohtaa herkkänä ihmisenä, nyt jo vanhempana hieman vahvistuneena pidän herkkyyttä voimavarana, tuntosarvina, johon ainakin esimies viisaudessaan tulisi reagoida ajoissa, monta ikävää asiaa siten voitaisi välttää ja arki olisi monesti rikkaampi.

Sinulla on taas niin ihanat talvikuvat, sävyt :)

Laitoin Sinulle blogiini pienen haasteen!

Tiina kirjoitti...

Tuo on muuten niin totta, esimiehen olisi hyvä reagoida tällaiseen. Tosin mulla on vähän sellainen fiilis, että monien mielestä erityisherkkä on synonyymi sanalle hankala.

Kiitoksia, käynpäs kurkkimassa :)

Eija kirjoitti...

Olipas hauska sattuma, kun justiin luen kirjaa Sisäinen lepatus - herkän ihmisen tietokirja. On tosi mielenkiintoinen kirja. Kannattaa lukea. Tuttuja kohtia tuossa luettelossa vaikka kuinka monta.

Reeta kirjoitti...

Itekin oon tuota eritysherkkyyttä pohtinu paljon ja omalla kohdalla kyllä allekirjoitan monta noista kohdista. Jotenkin tuntuis helpommalta hyväksyä itsensä ja armollisemmalta jos ajattelin olevansa erityisherkkä. Jännä juttu. Kuitenkin, siinä on hyvät ja huonotkin puolensa. Voimia sinne ja karvalapsille rapsutuksia <3 Pitäs nähdä!

Tiina kirjoitti...

Eija: Täytyypä pistää korvan taa ja käydä kirjastossa kurkkimassa, josko löytyisi.

Reeta: Kyllä sä oot erityisherkkä, ihan ehdottomasti! :) Hyvät ja huonot puolet, kyllä. Aika usein tuntuu, että ois paljon helpompi elää tässä kylmässä maailmassa, jos ois vähän vähemmän herkkä. Mutta toisaalta niin moni asia jäis kokematta ja näkemättä, kulkis vaan vähän niin kuin silmät kiinni läpi koko elämän. Se on surullista katseltavaa se.