2011 (1) alppiruusut (13) anturamuotti (1) arvonta (3) astiat (1) asuntomessut (5) atsaleat (1) bloggaritapaaminen (5) DIY (3) ekokampaaja (1) eläimet (106) ensilumi (1) entisöinti (1) esikot (6) eteinen (1) Greengate (8) haaste (8) haaveet ja unelmat (8) hankinnat (1) hevoset (2) hyötykasvit (25) joulu (38) juhlat (19) kasvihuone (15) kasvit (170) kauneus (1) keittiö (14) kesä (109) kesäkukat (3) kevät (112) kompostointi (1) korut (4) koti (16) koulu (1) kuisti (8) kukat (3) kuukauden kuva (8) kuulumisia (157) kuvahaaste (13) kylvöt (17) kärhöt (7) käsityöt (40) lehtijuttu (1) leikkokukat ja sidonta (10) leivonta (3) lifestyle (374) lisääminen (1) luonto (29) makuuhuone (3) matkailu (2) matkustelu (3) merellä (2) meri (1) muoti (1) Nordiska Trädgårdar (13) nukketalo (2) oleskelu (2) olohuone (22) omena (1) ompelu (2) pelargonit (29) perennat (2) pihasauna (1) pionit (22) pistokkaat (1) pohjien teko (1) projektit (3) puutarha (246) puutarhakirjat (10) puutarhamatkakohteet (4) puutarhamessut (19) puutarhuri (1) puuutarha (1) ratsastus (3) remontointi (1) reseptit (1) rosario (4) ruoka (13) ruokailuhuone (7) ruusut (18) sadonkorjuu (2) siemenet (1) sienet (1) sipulikukat (35) sisustus (77) sisustuskutsut (1) syksy (35) syreenit (3) Taimimoisio (1) taloprojekti (8) talvi (17) terassi (2) terveys (1) toivepostaus (1) tunnustus (10) työ (2) täytekakku (1) unelmieni mummonmökki (1) urheilu (4) valokuvaus (1) vanhat rakennukset (1) varttaminen (3) vesiaihe (1) videopostaus (3) viljelylaatikko (3) yrittäjyys (2)

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Historian siipien havinaa sunnuntaikävelyllä

Leppeä lokakuinen sunnuntai ja metsälenkki isän ja siskon kanssa.

Suomen luontoon kuulumaton laji kirmaili onnellisena pitkin sänkipeltoja ja metsiä.

Naurava kulkuri pusikossa.

Isä näytti meille metsästä paikan, jossa on joskus muinoin ollut talo pihasaunoineen ja navettoineen. 50-luvulla paikalla oli vielä sauna ja navetta, asuinrakennus oli jo silloin purettu. Täällä on asunut kelloseppä, joka myi ja korjasi kelloja. Ainakin yhdessä kylän taloista on edelleen seinällä täältä ostettu heilurikello. Asutuksesta on merkkinä enää tämä muhkea saunan kiuas...

...sekä metsittynyt peltosarka...

...ja pari lahonnutta omenapuuta kuusien ja mäntyjen katveessa. Jotenkin tosi hämmentävää käydä tällaisessa paikassa. Aivan keskellä metsää, jossa ei ole muutaman kilometrin säteellä yhtäkään taloa, on joskus joku myynyt kelloja. 

Matka jatkuu metsätietä pitkin kotiinpäin.

Näiden koivujen takana kohoaa talo, jonka seinällä tikittää historiallinen heilurikello näyttäen uskollisesti ajan kulumista vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen.


ristä lokakuuta!

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joskus aika pysähtyy, tai pysäytetään, aikaan jolloin ei ollut tietokoneita ja nettejä, aikaa laskettiin heilurikellolla. Meidänkin kylälällä oli urmaakari, kelloseppä, varma ja tunnettu käsityöstään...kauniita syksyisen luonnon kuvia! Jos nyt aika pysähtyisi ja pitäisi toimia kuten ennen, kuinkahan onnistuisi ilman s-postia, kännykkää...ilman tässä ja nyt -ajattelua...ihan ihmiseltä ilmiselle?

terveisin

Kivipellon Saila

anski kirjoitti...

Tosi ihana postaus, historian havinaa, tuollaisissa paikoissa tulee jotenkin mystinen olo,,

Tiina kirjoitti...

Kivipellon Saila: Tekisi erinomaisen hyvää jokaiselle nykyajan ihmiselle luopua kaikista ärsykkeistä, joita meille tarjoillaan joka tuutista. Olla vaan ja keksiä tekemistä oman mielikuvituksen kautta ja sen mukaan, mitä milloinkin tarvitaan. Polttopuita, ruokaa kasvimaalta, metsästä... Vaatteita, neuleita... Nykyajan ihminen on ihan turtunut ja vieraantunut luonnosta ja toisistaan.

Anski: Niin tulee <3 Tuntee olevansa osa jotain suurempaa.

Cheri kirjoitti...

Kiehtova metsälenkki. Elegantti kuva luontoomme kuulumattomasta kirmailijasta :)

Tiina kirjoitti...

Tuolla sielu lepää :) Toisinaan Niki onnistuu näyttämään muultakin kuin syötävän söpöltä nallekarhulta.

J kirjoitti...

Ihania kuvia!! Tosi hyviä :)

<3

Tiina kirjoitti...

Kiitti :)

Anonyymi kirjoitti...

Kauniita kuvia Tiina <3 . Metsässä mieli rauhoittuu :)

Päksy

Maria / Kanelia ja kardemummaa kirjoitti...

Kiitos tästä metsälenkistä! <3

Ja hui, millainen työmatka sulla on ollut! Onneksi oli suojelusenkelit matkassa.

Tiina kirjoitti...

Päksy: Kiitos <3 Metsä on ihmeellinen paikka <3

Maria: Olepa hyvä! :) Juu, se päättyi pellit rytyssä. Onneksi ihmisille ei käynyt pahemmin.