2011 (1) alppiruusut (13) anturamuotti (1) arvonta (3) astiat (1) asuntomessut (5) atsaleat (1) bloggaritapaaminen (5) DIY (3) ekokampaaja (1) eläimet (106) ensilumi (1) entisöinti (1) esikot (6) eteinen (1) Greengate (8) haaste (8) haaveet ja unelmat (8) hankinnat (1) hevoset (2) hyötykasvit (25) joulu (38) juhlat (19) kasvihuone (15) kasvit (170) kauneus (1) keittiö (14) kesä (109) kesäkukat (3) kevät (112) kompostointi (1) korut (4) koti (16) koulu (1) kuisti (8) kukat (3) kuukauden kuva (8) kuulumisia (157) kuvahaaste (13) kylvöt (17) kärhöt (7) käsityöt (40) lehtijuttu (1) leikkokukat ja sidonta (10) leivonta (3) lifestyle (374) lisääminen (1) luonto (29) makuuhuone (3) matkailu (2) matkustelu (3) merellä (2) meri (1) muoti (1) Nordiska Trädgårdar (13) nukketalo (2) oleskelu (2) olohuone (22) omena (1) ompelu (2) pelargonit (29) perennat (2) pihasauna (1) pionit (22) pistokkaat (1) pohjien teko (1) projektit (3) puutarha (246) puutarhakirjat (10) puutarhamatkakohteet (4) puutarhamessut (19) puutarhuri (1) puuutarha (1) ratsastus (3) remontointi (1) reseptit (1) rosario (4) ruoka (13) ruokailuhuone (7) ruusut (18) sadonkorjuu (2) siemenet (1) sienet (1) sipulikukat (35) sisustus (77) sisustuskutsut (1) syksy (35) syreenit (3) Taimimoisio (1) taloprojekti (8) talvi (17) terassi (2) terveys (1) toivepostaus (1) tunnustus (10) työ (2) täytekakku (1) unelmieni mummonmökki (1) urheilu (4) valokuvaus (1) vanhat rakennukset (1) varttaminen (3) vesiaihe (1) videopostaus (3) viljelylaatikko (3) yrittäjyys (2)

maanantai 20. elokuuta 2012

Itku








Nyt ei ole enää kuin Hermanni jäljellä. Kaapo ja Vilma ovat matkanneet uusiin koteihin.
Aika iso itku - mummulla ja Hermannilla, joka etsii lempisiskoaan.
Toivottavasti äitikissan pehmoinen turkki toisi pojalle vähän lohdutusta.

Paljon terveisiä Vilmalle Turkuun, pusuja ja haleja! <3

9 kommenttia:

Suvi kirjoitti...

Suloisia kissoja, toivottavasti viihtyvät uusissa kodeissaan :) Kiva blogi sulla :)!

Saila kirjoitti...

Voi... harmi kun ei voi itse pitää kaikkia! Mutta nämä ihanat pikkukisut tulevat tuottamaan mahdottoman paljon iloa ja onnea uusiin koteihinsa! Voimia sinne eroahdistukseen!

Maria kirjoitti...

Voi surku... eroon ei oikein osaa ennakoitua, vaikka se tiedossa olisikin. Tunteet on käytävä läpi. Halaus ja rutistus.

Katja kirjoitti...

Muistan itse,kun meillä oli aikanaan ensimmäinen staffi-pentue ja yksitellen pennut haettiin omiin koteihinsa,että kyllä sitä aina itseltäkin itku tirahti,kun pikkuiset synnyinkotinsa jättivät.
Lohtua toivat kuitenkin ihanat perheet joihin pennut pääsivät.

Kotikin tuntui aivan liian hiljaiselta sen jälkeen,kun viimeinenkin vauveli oli lähtenyt.

Toivottavasti kisulit saavat viettää mukavan elämän :)

Mari kirjoitti...

Söpöläisiä :)

Blogistani löytyy sulle jotain, toivottavasti piristää.

J kirjoitti...

Aivan ihana perhepotretti toi eka!! Niki on niin komee ja Vilma söpö<3 se vähän ihmettelee kameraa vissiin. Tokassa kuvassakin Vilma on niin söpö :') Ja kolmannessa Niki taas erittäin kiinnostuneen näköinen :DDD

Kyl Hermanni pärjää <3

Tiina kirjoitti...

Suvi: Toivotaan kovasti niin :) Ja kiitos.

Saila: Sillä ajatuksella täytyy itseään lohduttaa. Ja eroahdistus, se on tosiaan hyvä termi tähän fiilikseen.

Maria: Totta... Kiitos <3

Katja: Mun sydän ei kyllä kestäis tätä enää toista kertaa. Onneks on Hermanni vielä sunnuntaihin asti <3

Mari: Kiitos, kyllä piristi :)

J: Se kummasteli sulkijan ääntä ja varmaan kyllä koko möttiäkin. Nikil sopis kolmanteen kuvaan puhekupla "Kiinnostaa..." :P Hermanni on jo reippaampi ku eilen illal - ja mummu myös.

Tuija kirjoitti...

Voi miten kauniita kuvia, tuo eka varsinkin on tosi hauska, molemmat katsovat ihan ihmetellen, että mitäs tuo mamma oikein puuhaa.

Tiina kirjoitti...

Kamera on Vilman mielestä hieman erikoinen vekotin.