2011 (1) alppiruusut (13) anturamuotti (1) arvonta (3) astiat (1) asuntomessut (5) atsaleat (1) bloggaritapaaminen (5) DIY (3) ekokampaaja (1) eläimet (106) ensilumi (1) entisöinti (1) esikot (6) eteinen (1) Greengate (8) haaste (8) haaveet ja unelmat (8) hankinnat (1) hevoset (2) hyötykasvit (25) joulu (38) juhlat (19) kasvihuone (15) kasvit (170) kauneus (1) keittiö (14) kesä (109) kesäkukat (3) kevät (112) kompostointi (1) korut (4) koti (16) koulu (1) kuisti (8) kukat (3) kuukauden kuva (8) kuulumisia (157) kuvahaaste (13) kylvöt (17) kärhöt (7) käsityöt (40) lehtijuttu (1) leikkokukat ja sidonta (10) leivonta (3) lifestyle (374) lisääminen (1) luonto (29) makuuhuone (3) matkailu (2) matkustelu (3) merellä (2) meri (1) muoti (1) Nordiska Trädgårdar (13) nukketalo (2) oleskelu (2) olohuone (22) omena (1) ompelu (2) pelargonit (29) perennat (2) pihasauna (1) pionit (22) pistokkaat (1) pohjien teko (1) projektit (3) puutarha (246) puutarhakirjat (10) puutarhamatkakohteet (4) puutarhamessut (19) puutarhuri (1) puuutarha (1) ratsastus (3) remontointi (1) reseptit (1) rosario (4) ruoka (13) ruokailuhuone (7) ruusut (18) sadonkorjuu (2) siemenet (1) sienet (1) sipulikukat (35) sisustus (77) sisustuskutsut (1) syksy (35) syreenit (3) Taimimoisio (1) taloprojekti (8) talvi (17) terassi (2) terveys (1) toivepostaus (1) tunnustus (10) työ (2) täytekakku (1) unelmieni mummonmökki (1) urheilu (4) valokuvaus (1) vanhat rakennukset (1) varttaminen (3) vesiaihe (1) videopostaus (3) viljelylaatikko (3) yrittäjyys (2)

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Hempeitä

 Rohtosormustinkukkia on putkahdellut sieltä täältä. Siemenet leviävät holtittomasti pitkin puutarhaa, mutta se ei haittaa laisinkaan. Lumikärhökin on vähän holtiton. Se on kietoutunut paitsi tuon vanhasta paviljongin kehikosta tehdyn tukensa ympärille myös kirsikkapuuhun. En ole ihan varma, haluanko sitä sinne...

 Ruukutin viimein pelargoniaparkani isompiin ruukkuihin. Tähän saakka ne ovat kituneet niissä pienissä Vefi -purkeissa, joihin ne kylvin. Siirsin ne myös kasvihuoneesta pihalle. Tuossa kaivonkannen päällä on niille juuri passeli paikka. Sointuvat kauniisti yhteen kurjenkellojen kanssa. Pionipenkkiä tehdessäni jätin kaivon vierestä pienen kaistaleen kääntämättä, sillä muistin siinä aina kukkineen kaikenlaisia kellokukkia.


 Kimppu äidille oman puutarhan kasveista. Myskimalvaa, loistosalviaa, keijuangervoa, verikurjenpolvea, punatähtiputkea, laavaröyhytatarta ja kuunliljaa.


Viime vuonna rönttinä istutettu 'Festiva Maxima' on tehnyt yhden kukan. Se on valtavan kaunis ja herkkä. Lisää pioneita!

Kaunista viikon alkua!

8 kommenttia:

Keittäjä kirjoitti...

Kun on taito hyppysissä, muuttuvat röntitkin upeiksi!

intopii kirjoitti...

Oi, mikä kimppu! Oi, mikä pioni! Ihania kuvia kaikki.

Heidi kirjoitti...

Ihana kimppu!

Heidi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tiina kirjoitti...

Keittäjä: Niin kai se vähän on :)

Intopii: Kiitos :)

Heidi: Kiitti :)

Katja kirjoitti...

Kyllä tämänkin äidin sydäntä lämmittäisi noin kaunis kimppu <3

On kyllä mieltä ylentävää,kun noista joskus kaameina kotiin raahatuista reuhkoista kasvaakin upeita kaunottaria :)

Tiina kirjoitti...

Katja: :) Niin on! Siksi niitä jaksaa kanniskella kotiin vuodesta toiseen ;)

pioni kirjoitti...

Joo, vielä mahtuu meidänkin pihalle, sillä niitä ei voi olla koskaan liikaa;)