2011 (1) alppiruusut (13) anturamuotti (1) arvonta (3) astiat (1) asuntomessut (5) atsaleat (1) bloggaritapaaminen (5) DIY (3) ekokampaaja (1) eläimet (106) ensilumi (1) entisöinti (1) esikot (6) eteinen (1) Greengate (8) haaste (8) haaveet ja unelmat (8) hankinnat (1) hevoset (2) hyötykasvit (25) joulu (38) juhlat (19) kasvihuone (15) kasvit (170) kauneus (1) keittiö (14) kesä (109) kesäkukat (3) kevät (112) kompostointi (1) korut (4) koti (16) koulu (1) kuisti (8) kukat (3) kuukauden kuva (8) kuulumisia (157) kuvahaaste (13) kylvöt (17) kärhöt (7) käsityöt (40) lehtijuttu (1) leikkokukat ja sidonta (10) leivonta (3) lifestyle (374) lisääminen (1) luonto (29) makuuhuone (3) matkailu (2) matkustelu (3) merellä (2) meri (1) muoti (1) Nordiska Trädgårdar (13) nukketalo (2) oleskelu (2) olohuone (22) omena (1) ompelu (2) pelargonit (29) perennat (2) pihasauna (1) pionit (22) pistokkaat (1) pohjien teko (1) projektit (3) puutarha (246) puutarhakirjat (10) puutarhamatkakohteet (4) puutarhamessut (19) puutarhuri (1) puuutarha (1) ratsastus (3) remontointi (1) reseptit (1) rosario (4) ruoka (13) ruokailuhuone (7) ruusut (18) sadonkorjuu (2) siemenet (1) sienet (1) sipulikukat (35) sisustus (77) sisustuskutsut (1) syksy (35) syreenit (3) Taimimoisio (1) taloprojekti (8) talvi (17) terassi (2) terveys (1) toivepostaus (1) tunnustus (10) työ (2) täytekakku (1) unelmieni mummonmökki (1) urheilu (4) valokuvaus (1) vanhat rakennukset (1) varttaminen (3) vesiaihe (1) videopostaus (3) viljelylaatikko (3) yrittäjyys (2)

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Ensimmäiset istutukset

 Tänään olen viettänyt vapaapäivää viikonlopputöiden päälle ja tehnyt mitäpä muutakaan kuin kääntänyt talikolla maata. Laajensin myös tätä huvimajan vasemmalla puolella olevaa istutusaluetta. Aika reippaastikin itse asiassa, tuo kalkittu osuus on se mistä lähdettiin liikkeelle.

 Töistä kotiutin tämän 'Ruususen uni' -atsalean ja se löysi paikkansa pallotuijien vierestä. Siinä on ihan hirmuisesti isoja, paisuneita kukkanuppuja. Tämä kukkii vaaleanpunaisin kerrotuin kukin touko-kesäkuun vaihteessa ennen lehtien puhkeamista. Odotan innolla miltä tämä kaunokainen näyttää kukkiessaan!


 Pallotuijan suojissa minua odotti yllätys. Loistokärhö 'Warszawska Niken' lehtihangoissa oli silmuja! Sillä on tässä siis todella hyvä paikka, kun maanpäälliset osat eivät ole talven aikana kuolleet. Ja tällä kärhöllä on niin uskomattoman hienon violetinpunaiset kukatkin. Ai että! Huvimajan oikealle puolelle istutin persikkapuun. Se on vielä tukikeppiä vailla. Ohjeissa suositeltiin kohopenkkiin istuttamista, mutta koska tässä on ihan hiekkainen maa, en usko sen kärsivän talvimärkyydestä ja niinpä istutin sen ihan normaaliin tapaan.

 Raparperin kurttuisia alkuja. Miten odotankaan raikasta raparperipiirakkaa ja mehua, jotka nautitaan huvimajassa puutarhahommien lomassa.

 Rohtosormustinkukat ovat siementäneet ihan joka puolelle. Pieniä alkuja on sadoittain ympäri puutarhaa. Viime kesänä eivät kukkineet, joten tänä vuonna sitten pitäisi saada näidenkin kukkia ihailla. 

 Kaunokuusama on innostunut muutamasta lämpöisemmästä päivästä ja pukkaa lehteä jo kovaa kyytiä. 

 Japaninruusukvittenit ovat tehneet kovasti uusia versoja. Toinen pensas kukkii aina aikaisemmin kuin toinen, nyt siinä on jo kukkanuput kun toinen vasta miettii, mitä tekisi. Rusakot ovat jättäneet nämä talven aikana aika hyvin rauhaan. Ilman verkkoa ovat olleet ja versoja vähän aina typistellään talven aikana. 

 Rakkaat työkaluni. Valitsen nämä aina mieluummin kuin uudet Fiskarsit. Näissä on tunnelmaa!

Nyt vedän mietintämyssyn syvälle päähän ja pohdiskelen, mitä huvimajan eteen oikein istuttaisin ja mitä mahdollisesti siirrän pois.

Mukavaa viikkoa!

11 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Voi jee, ihanaa Tiina! Tästä postauksestasi ihan innostuin ja tunsin melkein saman kuin sinä eli pyyhkii hikeä otsaltaan, suoristaa kipeän selkänsä ja katsoo tyytyväisenä raivattua aluetta :-) On tää niin ihanaa puuhaa, ei sitä moni ymmärräkään!
Hitsi, justtin tuota Ruususen Unta ihailin taimimyymälässä (tai siis ei se kukassa ollut mutta sen voi kuvitella), mutta tähän mennessä mun atsaleat on kaikki menneet peurojen suihin eikä ne muutenkaan viihdy savimaassa. Pitäisi kaivaa niille joku oma kuoppa ja täyttää se eri maalla, mutta ehkä yritän tyytyä paikalla viihtyviin lajeihin. Ja saven alla on se kalkkipitoinen kallio kumminkin.
Minunkin kokemuksen mukaan ruusukvitteniä ei syödä kokonaan, minulla ei ainakaan ole syöty (vielä). Ja kääpimantelitkin on olleet monta vuotta verkottamatta, joku joskus latvasta nipsaissut mutta senhän voi laskea leikkuun piikkiin :-P

Jaana kirjoitti...

hih, minä en oikein taida ymmärtää :))
Niin huono viherpeukalo taidan olla :)
siis mutta nyt vasta luin vastauksesi edelliseen ja oikeesti asutko tässä meitin lähelläkin??
sehän olisi vallan mainiota!!
ollaan kuulolla ja mut saa ainakin kiinni meilillä jaana.strom@pkamanda.fi

Tiina kirjoitti...

Jep! :D Aika monta kertaa sai suoristella kipeää selkää ja puhista kuumissaan ennen kuin sain koko aikomani alueen käännettyä. Sit meinas puhti loppua, mutta muutaman vesilasillisen jälkeen jaksoin vielä istuttaa atsalean ja persikan. Tää meidän piha on aika hyvä kaikkien (paitsi kosteikon kasvien) kasvattamiseen. Ja tätä on niin mukava kääntää, ainakin jos vertaa vaikka perunamaahan, jonne on sitä kamalaa saviklimppiä jostain joskus tuotu. Noh, vielä aion senkin selättää, jos ei muuten niin juuriesteillä yms.

Tiina kirjoitti...

Jaana: Ei kaikki ymmärrä eikä kaikkein tarviikaan :P Just tänään mietin, kun tuolla möyrin yksinäni, että taidan olla aika erikoinen parikymppinen, kun tällaisesta puuhasta tykkään. Plus että kudon talviviikonloppuisin sukkaa sohvannurkassa tyytyväisenä enkä haikaile baareihin.

Asunko lähellä, no se riippuu siitä missä sä asut :D Laitan sulle s-postia!

pioni kirjoitti...

Sinä oot ollut kyllä ahkera tänään. Minäkin olen viettänyt koko päivän pihalla, mutta lähinnä lorvaillen;) Sain sentään pestyä kasvihuoneen, mutta kaivuuhommiin meillä ei taida vielä kunnolla päästä. Paitsi sain pari perennaa siirrettyä tuosta lämpimimmässä penkissä.
Mutta tämän kesän kaivuualue on vielä reilun lumipeiton alla.
Tuota atsaleaa minäkin ajattelin, yksi pihalta jo löytyykin.

Keittäjä kirjoitti...

Voi jestas! Oikea supermimmi. Minun puutarha työni jäi viikonlopulla lähinna pasteeraamiseen...

AnnaW kirjoitti...

Huippuhienolta näyttää! Mun täytyykin tuota ensimmäistä kuvaa näyttää mun miehelle, kun hän seuraavan kerran kyseenalaistaa kukkapenkin laajentamisen ;)

Suvikummun Marja kirjoitti...

Hieno tulee varmasti uudesta istutusalueesta! Kyllä tuollaisen raatamisen jälkeen pitäisi HETI saada sitä raparperipiirakkaa ja mehua ;)
Ruususen uni on tosi suloinen, minulla on se ollut muutaman vuoden.
Yhtenä talvena mies kasasi kaikki kolaamansa lumet juuri sen päälle. Kauhistuin, että ei siihen saa kasata niin paljon lunta. Mies sitten kuuliaisesti kaivoi lumet pois ja samalla puolet ruususesta :( Siitä huolimatta jäljelle jäänyt osa on kasvanut ja kukkinut joka kevät!
Meillä on rusakkojen toimesta tehty leikkaukset sekä tavalliselle, että valkoiselle ruusukvittenille. Ilmeisesti rusakot ovat tietoisia, että valkolumimarja kestää alasleikkauksen, ainakin se on talven aikana tehty pupujen toimesta!

Mukavaa työviikkoa sinulle!

kanatarha kirjoitti...

Hei! Uusi lukija kanatarhasta moikkaa! :) Juuri katselin tuota Ruususen unta taimilehdestä ja mietiskelin sille paikkaa. :) Hieno laajennus tulossa, uuden luominen (lapiolla) on mahtavaa!

Tiina kirjoitti...

Pioni: Jep :) Se on tehtävä silloin, kun puhtia on. Lumikasojen keskellä se lienee vähän hankalaa.

Keittäjä: Heh, todellakin :P Pasteeraaminen on tärkeä osa tätä juttua, sitä mä tein sunnuntaina. Kuljeskelin ja mietin, mitä tulee mihinkin, minne teen uusia istutusalueita jne.

AnnaW: Kiitos :) Kukkapenkkien laajentamista ei koskaan voi kyseenalaistaa ;)

Suvikummun Marja: No se on totta, ne ois kyllä maistuneet enemmän kuin hyvin. Piti sitten vaan tyytyä vesilasilliseen ja kuivakakun palaan ;) Blogistasi luinkin, että sulla tuo atsalea jo on. Onko sulla kenties kuvia siitä kukassa? Pitää vähän selailla vanhempai postauksiasi. Rusakoiden tuhot tänä talvena jäivät meillä muutenkin tosi pieniksi, hyvä niin. Ehkä niillä oli herkullisempaa sapuskaa jossain muualla...

Kanatarha: Hei ja tervetuloa! :) Käsillä tekeminen ihan kaikissa sen muodoissa on huippua. Jos tulis vaikka kaivinkone ja tekis kaiken työn niin ei se tuntuis samalta. Se kävis liian helposti silloin :P Sitä paitsi niitten jäljiltä on koko piha sitten ihan kauheessa kunnossa. Parempi pitäytyä talikossa ;)

Pauliina kirjoitti...

Siis voi ei ....teillä on jo noin kevät jo! Meillä on vielä lunta ihan liikaa vaikka on satanut vettä monta päivää :( Ei tietoakaan haravoinnista vielä. Joka kevät menen vihreäksi kateudesta kun meille tänne Oulun seudulle tulee ainakin kuukauden myöhemmin kevät sinne etelään :/

:D Mutta onneksi hommaa piisaa vielä muutenkin. Kerään voimia vielä haravoimiseen :)

Jännittävää viikkoa ;)