2011 (1) alppiruusut (13) anturamuotti (1) arvonta (3) astiat (1) asuntomessut (5) atsaleat (1) bloggaritapaaminen (5) DIY (3) ekokampaaja (1) eläimet (106) ensilumi (1) entisöinti (1) esikot (6) eteinen (1) Greengate (8) haaste (8) haaveet ja unelmat (8) hankinnat (1) hevoset (2) hyötykasvit (25) joulu (38) juhlat (19) kasvihuone (15) kasvit (170) kauneus (1) keittiö (14) kesä (109) kesäkukat (3) kevät (112) kompostointi (1) korut (4) koti (16) koulu (1) kuisti (8) kukat (3) kuukauden kuva (8) kuulumisia (157) kuvahaaste (13) kylvöt (17) kärhöt (7) käsityöt (40) lehtijuttu (1) leikkokukat ja sidonta (10) leivonta (3) lifestyle (374) lisääminen (1) luonto (29) makuuhuone (3) matkailu (2) matkustelu (3) merellä (2) meri (1) muoti (1) Nordiska Trädgårdar (13) nukketalo (2) oleskelu (2) olohuone (22) omena (1) ompelu (2) pelargonit (29) perennat (2) pihasauna (1) pionit (22) pistokkaat (1) pohjien teko (1) projektit (3) puutarha (246) puutarhakirjat (10) puutarhamatkakohteet (4) puutarhamessut (19) puutarhuri (1) puuutarha (1) ratsastus (3) remontointi (1) reseptit (1) rosario (4) ruoka (13) ruokailuhuone (7) ruusut (18) sadonkorjuu (2) siemenet (1) sienet (1) sipulikukat (35) sisustus (77) sisustuskutsut (1) syksy (35) syreenit (3) Taimimoisio (1) taloprojekti (8) talvi (17) terassi (2) terveys (1) toivepostaus (1) tunnustus (10) työ (2) täytekakku (1) unelmieni mummonmökki (1) urheilu (4) valokuvaus (1) vanhat rakennukset (1) varttaminen (3) vesiaihe (1) videopostaus (3) viljelylaatikko (3) yrittäjyys (2)

tiistai 30. elokuuta 2011

Daaliat maljakossa

 Huvimajan kulmalla kasvava daalia rehottaa valtoimenaan ja on täynnä kukkia ja nuppuja. Maltoin kerätä muutaman oksan maljakkoonkin.

 Helmi on kovin kiinnostunut kukista. Luulenpa, että maljakko pitää nostaa johonkin korkeammalle, ennen kuin lattia lainehtii...


Ulkona on jo kovin hämärää... Vernerikin on ulkoillut eilen ja tänään, tutkaillut pihalla ja haistellut kovasti naapuriin päin, nenään tulee varmaankin vieraan kissan haju. Poika lähti tepastelemaan polkua rantaan päin ja kun huusin sitä takaisin, se juoksi täyttä vauhtia ovesta sisään. Ulkoilu on käynyt jännäksi, kun on viettänyt monta viikkoa sisällä. Tuntuu, että se on helpottunut, kun kutsun sen takaisin. Vähän niin kuin että "huh, en eksynytkään" tai "oi, äiti odottaa!"

Taidan virkata vielä muutaman kerroksen neuleeseen ja painun sitten pehkuihin. 
Hyvää yötä kaikille :)

tiistai 23. elokuuta 2011

Verhoista asiaa ja kissanristiäiset

 Olohuoneessa on viimein VERHO! Tosin vain yhdellä ikkunalla ja oikeasti pelkkä pala ompelematonta kangasta, mutta siinä se nyt roikkuu ja pimentää mukavasti makuualkovia. Kiva herätä aamuneljältä, kun nouseva aurinko osuu juuri optimaalisessa kulmassa nukkuvan kasvoihin :/ 

 Töistä ostin alennusmyynnistä vitosella tällaisen lintuhäkin. Virittelin sinne tunnelmavalot ja ripustin sen kuistin kattoon. Kuistilta uupuu vielä kattovalaisin, joten tämä luo kivaa valoa muuten hämärään huoneeseen. Ja näyttää kivalta ulkoa katsottuna! :)

Meillä on vietetty pienimuotoiset kissanristiäiset. Väliaikaisesta Neiti Näpsästä tuli nyt sitten virallisesti Helmi :) Niki tykkää kuunnella, kun pappa soittaa haitaria ja yhdessä Nikin lempibiiseistä lauletaan "...olit helmi mut lasihelmi vain..." Helmi on kasvanut kovaa vauhtia ja ottaa matsia Vernerin kanssa. Vernerin pitää välillä antaa isän kädestä, kun pikkuriiviö on koko ajan niskassa tai nyppimässä häntää. Juodakaan ei enää saa rauhassa, kun toinen sörköttää pienillä käpälillään kenkätelineen raoista :)


Leppoisaa tiistai-iltaa, mun pitää varmaan kohta kömpiä peiton alle, aamulla pitää herätä VIIDELTÄ, kun lähdetään työporukalla Pohjankuruun Tahvosten taimistolle koulutukseen. Täältä ajaa tovin jos toisenkin :) Mutta mullapa on virkkuukoukut ja kutimet tanassa, ei tule tylsää automatkalla. Ja seurahan on mitä parhainta! :)

maanantai 22. elokuuta 2011

Kasvihuoneessa

 Kasvihuoneessa ei kastelukannun lisäksi punerra mikään muu. Lauantaina tein aika radikaalia lehtien poistoa ja poistinpa välistä yhden kokonaisen tomaatin rungon, koskei siinä ollut yhtään raakiletta. Yhden rungon kalusin ihan klaniksi, ans kattoo poksahteleeko tomaatit, kun ei ole mistä muuten haihduttaisivat. 

 Paprikat ovat kasvaneet ilman lannoketta ja vähän huonolla hoidolla tomaattikasvuston varjossa. Siirsin ne huoneen valoisimpaan kohtaan toiveena, että alkaisivat punertaa. Näiden pitäisi siis olla kypsinä punaisia, ei vihreitä :P 

 Aurinkoisimmassa nurkkauksessa elää pieni toivo kypsymisestä. Raakileita olisi vaikka kuinka älyttömästi, varsinkin keltaisessa kirsikkatomaatissa 'Ildissä'. Joudun varmaan lopulta kypsyttämään nämä ikkunalaudalla.
Mehuakin on keitetty pari maijallista. Vieläkin tekisin, muttei ole pulloja tähän hätään enempää. 

Täällä taas pellikatto ropisee, sadetta on luvattu koko illaksi ja yöksi. Aloitin viikonloppuna neuletta (opettelin siis vihdoin virkkaamaan) ja siinä olisi puhdetta loppuehtooksi. Haluatteko kuulla, kuinka neljännellä luokalla opeteltiin virkkaamaan? Meidän piti virkata sipulipussi. Ihailin siihen aikaan erästä luokkakaveria, koska hänellä oli punaiset pyöreät posket, hän söi kaikkia tarjolla olevia ruokia reippaasti, osasi piirtää ja oli muutenkin käsistään kätevä. Noh, kaveri aloitti sipulipussin virkkaamisen ensinnä, koska oli nopeimpana saanut edellisen homman ekana valmiiksi. Katselin, miten taitavissa käsissä syntyi pussille pyöreä pohja ja sitten hienot reiälliset seinät. Sain oman työni valmiiksi ja aloitin innokkaasti sipulipussin tekoa. Ei mennyt ihan niin kuin siinä kuuluisassa ohjelmassa, työn jälki oli kovin kireää, kädet hikosivat ja valkoinen lanka värjäytyi käsissäni harmahtavaksi. Sain vaivoin aikaiseksi pussin pyöreän pohjan, mutta työ ei koskaan valmistunut.


Jos nyt sitten uudelleen opeteltaisiin tätä virkkaamisen jaloa taitoa :) Lankakin on beigeä, niin ei näy pienet hikoilun jäljet ollenkaan ;) Jos homma menee putkeen, esittelen tuotoksen teille lähiviikkoina!

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Kallossa








Tehtiin sunnuntairetki Poriin Mäntyluotoon. Ensin käytiin ihastelemassa aallokkoa Kallon majakalla ja sen jälkeen hiljaista puutalotienoota Uniluodossa. Se on kyllä nimensä veroinen paikka, siellä on aina hyvin unelias tunnelma.

Meri pauhasi niin, että sai melkein huutaa toiselle - ja pidellä lujasti hatusta kiinni ;) Tänne on palattava syysmyrskyn aikaan kuvaamaan. Sisko oli aika uhkarohkea ja käveli vaan edemmäs kallioilla. Pian tulikin äkkilähtö, kun aalto pyyhkäisi kallion yli. Vähän taisi varvassandaalitkin kastua.

Voisin muuttaa asumaan johonkin piskuiseen punamullattuun kalastajatorppaan meren rantaan tai yksinäiselle saarelle... Viljellä pientä palstaa, josta saisin potut ja porkkanat talveksi. Ehkä myös pari lammasta, joista saisin villaa ja voisin kehrätä lankaa ja kutoa ja virkata kaikenlaista. Onko ihan normaalia, että parikymppinen haikailee tällaisten asioiden perään? :D No, ei kai sen väliä. Haaveensa kullakin. 

Iloista alkavaa viikkoa ihmiset!

torstai 18. elokuuta 2011

Illan hämärässä

 Illalla nostin korituolin ulos kuistille (en oikein tiedä, millä nimellä tätä kutsuisin; kuisti, veranta, terassi?) ja istutin tädykkeitä rottinkikoriin. Oli ihan tyyntä ja jostain kauempaa mereltä kuului perämoottorin tasainen putputus. Joutsenet viihtyvät lahdenpoukamassa ja talolle kuuluu selvästi niiden siipien läpsytys, kun ne nousevat lentoon veden pinnasta. 

 Pimeä laskeutuu nopeasti, kymmeneltä on jo melkein säkkipimeää. Tässä voisi istuksia vaikka puolen yötä kuunnellen mereltä kantautuvia ääniä. Lämmikkeeksi peitto ja kuumaa mehua. 
 Hassua, miten meri yhtäkkiä onkin osa jokapäiväistä elämää. Vaikka merenrantakunnassa olenkin koko ikäni asunut, on merelle pitänyt aina mennä - pyörällä tai autolla - nyt se onkin tuossa metsikön takana. Kun ajan täältä puutalolta aamuisin töihin, en kulje ruuhkaista kasitietä pitkässä autoletkassa vaan saan ajella aikalailla yksinäni pienempää tietä kaupunkiin. Yhtäkkiä työmatkamaisemaanikin kuuluu meri. Eilen meren päällä leijui usva edellispäivän rankkasateen jäljiltä, tänään merellä oli selkeää ja aivan tyyntä.

 Syyskukkani taitavat olla tässä. Pirteää tädykettä ja perinteisiä pallokrysanteemeja. 


Kivaa torstai-iltaa kaikille täällä piipahtaville! 
Täällä jatketaan mehustuspuuhissa :)

tiistai 16. elokuuta 2011

Sateisen päivän ilta

 Vettä on tullut kaatamalla niskaan koko päivän. Sataa edelleen, rännit kolisevat ja tasainen rummutus käy peltikattoa vasten. On syksyistä ja MÄ TYKKÄÄN :) Eilen ostin syksyn ekat langat. Yhden kerän mustaa 7 veljestä työkaverin tyttären villasukkiin ja kerän beigeä mohairia ja toisen alpakkaa neuleyritelmää varten. Helpon kuuloisen ja nätin mallin bongasin Kalastajan vaimolta. Häpeäkseni pitää tunnustaa, etten osaa virkata, joten jos äiti opettaa ja näyttää siltä, että neule tehdään loppuun asti, pitää kipaista vielä pari kerää kumpaakin sorttia. Ohjeessa puhutaan angoralangasta, mutta korvaan sen mohairlangalla.

 Töistä kotiutin tänään kuusi japaninmaksaruohoa, jotka pitää huomenna istuttaa. Mukaan lähti myös kuvissa näkyvä lyhty. 


Musta on kivaa (ja supertunnelmallista) käpertyä lämpimän peiton alle nukkumaan, kun ulkona on pimeää ja märkää ja sade ropisee. Täällä puutalossa kuuluu niin selvästi sateen äänet kattoa vasten, rivitaloilla ei tiedä mitään vaikka sataisi tennispalloja.

Tunnelmallista tiistaita kaikille! :)

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Tunnustus


J antoi mulle tunnustusta :)

Lempivärisi? Sininen ja vaaleanpunainen ja kaikki niiden eri sävyt vaaleasta tummaan.

Paikka jossa haluaisit käydä? No näitähän piisaa, koska olen matkustanut niin vähän. Sanotaan esimerkiksi Ranska ja sieltä Pariisi ja Saint Tropez. Ala-asteella kyttäsin telkkarista Saint Tropez -nimistä saippuasarjaa ja kyttäisin varmaan vieläkin, jos sitä vaan tulisi. Hassua, että vaikka kaikki mahdolliset sarjat on pyörineet uusintoina ja uusinnan uusinnan uusintoina niin tätä sarjaa ei ole näytetty. Ehkä kukaan muu ei tykännyt siitä :P

Lempiruokasi? Aika paha... Sanotaan nyt vaikka perunamuusi ja stroganoff, tosin en saisi syödä paljon perunaa, kun yritän olla kuukauden mahdollisimman vähällä hiilihydraatilla ja katsoa, onko vointi ja jaksaminen parempaa kuin perusruokavaliollani.

Tunnustus on kiertänyt jo useimmat lempiblogini, joten jääköön tämä tällä kertaa tähän.

Home Sweet Home

 "Nyt en päästä sua enää mihinkään, lukko-ote pitää."

 "Luuleeks toi oikeesti et mä haluisin tästä johonkin?"

 "Rrrraauuuuuu! Tässä sulle karkailusta ja äitin itkettämisestä!"
"Auuuu, hihihi."

 Äippä, karkulainen ja taustalla sekopäinen isoveli. "Jou jou jou!! Wuhuuu! Mun pikkuveli löyty!!"
 Puspus <3

Verneri ja Neiti Näpsä. Pelkäsin vähän Vernerin reaktiota pikkukissaa kohtaan, mutta Verneri onkin ollut ihan iisi ja pikkukissa käy välillä karvat pystyssä murisemassa ja uhittelemassa. Verneri sitten vaan hienovaraisesti siirtyy vähän sivummalle tai katsoo vaan lauhkeasti, että mitäs siinä keuhkoat.

Loppu hyvin, kaikki hyvin siis :)


Kaikki kuvat: sisko

perjantai 12. elokuuta 2011

VERNERI!!!!!

Tulin vain pikaisesti kertomaan, että rakas Verneri on löytynyt!!! Sain puhelun tänään eräältä avuliaalta ihmiseltä. Verneri oli pyörinyt vanhassa asuinpaikassani jo hetken aikaa. Ajoin töistä kuin tulisilla hiilillä ja huhuilin puolisen tuntia. Lopulta Verneri näyttäytyi ja tuli luokseni. Jälleennäkemisen riemu oli snaoinkuvaamaton. Verneri ehti olla kateissa puolitoista kuukautta. Toivon kaikille teille blogiystäville, joiden lemmikki on kateissa, uskoa ja jaksamista. Oma toivoni oli jo mennyt, kun ei jälkeäkään kissasta näkynyt.
Kuvaa tähän postaukseen ei nyt ikävä kyllä tule, sillä netti on superhidas.

torstai 11. elokuuta 2011

Kasvimaalta

 Tämän verran noukin kahdesta viime vuonna istutetusta 'Mortista' ja 'Lepaan Punaisesta'. Tosin on niitä kadonnut herkuttelijoiden suuhunkin. 

 Kesäporkkanat ovat isoja ja maukkaita. Nostin ne tänään ylös. Syyslajike saa vielä kasvaa, olivat aika olemattomia. Sipulit ovat kuivumassa saunanverannalla. 


Lähden tästä noukkimaan lisää viinimarjoja, sitten laitetaan mehumaija pöhisemään!

maanantai 8. elokuuta 2011

Ilta- ja aamuviiro

Neiti Näpsä on hyvin rauhallinen tyyppi, mutta iltaisin on osoitettava kissanelkeitä ja painettava pitkin korituolia korvat luimussa. Ensimmäisen yönsä kisu nukkui yökylässä olleen siskoni vieressä sohvalla. Muut yöt olen pitänyt häntä vieressä, koska jos jätetään yksin, alkaa armoton ja ÄÄNEKÄS protestointi. Nukkuu aika hyvin aamuneljän paikkeille, sitten alkaa aamuviiro ja pienet kynnet napsuvat peitossa. Siinä vaiheessa unenpöpperöinen emäntä ja hyvin virkeä pikkukissa menevät ulos jäähylle. Emäntä palelee pikkuhousuissa ja topissa ja pikkukissa puskee ja kehrää jaloissa. Kun en liikahda mihinkään, pikkukissa lopulta kyllästyy, tekee tarpeensa ja sitten voidaan palata takaisin sisälle - viiroilemaan.

lauantai 6. elokuuta 2011

Lauantaikuulumisia

Vanhassa 'Antonovkassa' on tänä vuonna paljon omenia. Koska ne kypsyvät kovin myöhään ja ovat vielä kypsinäkin aika kovia syödä, ajattelin keittää näistä mehumaijalla mehua. Ehkä joukkoon voisi lisätä jotain muutakin. Ehdotuksia?

 Nepalinhanhikkeja - taas. Näistä on jo ollut kuvia kerran jos toisenkin, mutten malta olla laittamatta vielä yhtä. Ihastelen noita täydellisiä sydämenmallisia terälehtiä ja niiden raikasta pinkkiä väriä. Kukkavarret ovat pitkät ja roikkuvat käytävällä asti. Istutin tuohon kuvan vasempaan ylälaitaan alennuksesta eurolla ostamani pioni 'Festiva Maximan'. Sen molemmin puolin ovat muutaman vuoden vanhat 'Sarah Bernhardit'. Huvimajan taakse 'Karl Rosenfeldin' seuraksi päätyi toinen alepioni 'Alexander Fleming'.  

Pelargoniatkin pääsivät viimein isompiin ruukkuihin, kun sain aikaiseksi ostaa multaa. Näitä lähtee maailmalle parille blogiystävälle, muita kiinnostuneita? Lajike hauskannäköinen 'Rasberry Rippel'.

Ja loppuun vielä hetki sitten näpsäisty kuva nukkuvista kaveruksista. Niki oli ensin sohvan toisessa päässä ja mulkoili alta kulmain kissaa polvellani. Seuraavaksi kun katsoin, isoveli oli hivuttautunut kiinni reiteeni nenä aivan pikkusiskon nenässä kiinni :)