2011 (1) alppiruusut (13) anturamuotti (1) arvonta (3) astiat (1) asuntomessut (5) atsaleat (1) bloggaritapaaminen (5) DIY (3) ekokampaaja (1) eläimet (106) ensilumi (1) entisöinti (1) esikot (6) eteinen (1) Greengate (8) haaste (8) haaveet ja unelmat (8) hankinnat (1) hevoset (2) hyötykasvit (25) joulu (38) juhlat (19) kasvihuone (15) kasvit (170) kauneus (1) keittiö (14) kesä (109) kesäkukat (3) kevät (112) kompostointi (1) korut (4) koti (16) koulu (1) kuisti (8) kukat (3) kuukauden kuva (8) kuulumisia (157) kuvahaaste (13) kylvöt (17) kärhöt (7) käsityöt (40) lehtijuttu (1) leikkokukat ja sidonta (10) leivonta (3) lifestyle (374) lisääminen (1) luonto (29) makuuhuone (3) matkailu (2) matkustelu (3) merellä (2) meri (1) muoti (1) Nordiska Trädgårdar (13) nukketalo (2) oleskelu (2) olohuone (22) omena (1) ompelu (2) pelargonit (29) perennat (2) pihasauna (1) pionit (22) pistokkaat (1) pohjien teko (1) projektit (3) puutarha (246) puutarhakirjat (10) puutarhamatkakohteet (4) puutarhamessut (19) puutarhuri (1) puuutarha (1) ratsastus (3) remontointi (1) reseptit (1) rosario (4) ruoka (13) ruokailuhuone (7) ruusut (18) sadonkorjuu (2) siemenet (1) sienet (1) sipulikukat (35) sisustus (77) sisustuskutsut (1) syksy (35) syreenit (3) Taimimoisio (1) taloprojekti (8) talvi (17) terassi (2) terveys (1) toivepostaus (1) tunnustus (10) työ (2) täytekakku (1) unelmieni mummonmökki (1) urheilu (4) valokuvaus (1) vanhat rakennukset (1) varttaminen (3) vesiaihe (1) videopostaus (3) viljelylaatikko (3) yrittäjyys (2)

perjantai 12. elokuuta 2011

VERNERI!!!!!

Tulin vain pikaisesti kertomaan, että rakas Verneri on löytynyt!!! Sain puhelun tänään eräältä avuliaalta ihmiseltä. Verneri oli pyörinyt vanhassa asuinpaikassani jo hetken aikaa. Ajoin töistä kuin tulisilla hiilillä ja huhuilin puolisen tuntia. Lopulta Verneri näyttäytyi ja tuli luokseni. Jälleennäkemisen riemu oli snaoinkuvaamaton. Verneri ehti olla kateissa puolitoista kuukautta. Toivon kaikille teille blogiystäville, joiden lemmikki on kateissa, uskoa ja jaksamista. Oma toivoni oli jo mennyt, kun ei jälkeäkään kissasta näkynyt.
Kuvaa tähän postaukseen ei nyt ikävä kyllä tule, sillä netti on superhidas.

6 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Kuka tässä kuvia kaipaa!!!???
IHANA uutinen! Olen ihan vedet silmissä, niin iloinen!!! Se oli varmasti ihmetellyt kun kaikki ovat poissa. Miten se oli löytänytkin sinne, kun se ei kai siellä liikkunut vapaasti ulkona? HIenoa!!!!!

Maria kirjoitti...

Voi Tiina, mahtava, ihana, helpottava uutinen!!! On kyllä hämmästyttävää, miten kissat suunnistavat matkojenkin päähän tuttuun paikkaan. Pidän toivoa yllä Olgankin suhteen, vaikka katoamisesta on jo 2,5 kuukautta. Olen puolestanne kovin onnellinen!

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Upea juttu, että Verneri löytyi! :) Vernerille paljon rapsutuksia.

Tiina kirjoitti...

Saila: Arvaa itkinkö, kun sain sen syliini! Kyllä se sielläkin oli vapaana, mutta sinne on täältä matkaa 7 kilsaa (vaikkei se toisaalta ole matka eikä mikään, kulkeehan kissat paaaljon pitempiäkin matkoja). Siellä hän oli ja kulki ikkunasta sisälle vanhaan asuntooni yms.

Maria: Niin on!!! Se on todella erikoista, miten ne sen tekevät. Mulla oli koko ajan sellanen fiilis, ettei Verneri ole kuollut vaan se on vaan jossain hukkateillä. Toivon hartaasti, että Olga löytyy pian!

Sirpa ja Kollo: Niinpä!!! Vernerille on välitetty rapsutukset! :)

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa !!! <3

t.Leena ja Pojat

Tiina kirjoitti...

Eikö?!!! :) :)