2011 (1) alppiruusut (13) anturamuotti (1) arvonta (3) astiat (1) asuntomessut (5) atsaleat (1) bloggaritapaaminen (5) DIY (3) ekokampaaja (1) eläimet (106) ensilumi (1) entisöinti (1) esikot (6) eteinen (1) Greengate (8) haaste (8) haaveet ja unelmat (8) hankinnat (1) hevoset (2) hyötykasvit (25) joulu (38) juhlat (19) kasvihuone (15) kasvit (170) kauneus (1) keittiö (14) kesä (109) kesäkukat (3) kevät (112) kompostointi (1) korut (4) koti (16) koulu (1) kuisti (8) kukat (3) kuukauden kuva (8) kuulumisia (157) kuvahaaste (13) kylvöt (17) kärhöt (7) käsityöt (40) lehtijuttu (1) leikkokukat ja sidonta (10) leivonta (3) lifestyle (374) lisääminen (1) luonto (29) makuuhuone (3) matkailu (2) matkustelu (3) merellä (2) meri (1) muoti (1) Nordiska Trädgårdar (13) nukketalo (2) oleskelu (2) olohuone (22) omena (1) ompelu (2) pelargonit (29) perennat (2) pihasauna (1) pionit (22) pistokkaat (1) pohjien teko (1) projektit (3) puutarha (246) puutarhakirjat (10) puutarhamatkakohteet (4) puutarhamessut (19) puutarhuri (1) puuutarha (1) ratsastus (3) remontointi (1) reseptit (1) rosario (4) ruoka (13) ruokailuhuone (7) ruusut (18) sadonkorjuu (2) siemenet (1) sienet (1) sipulikukat (35) sisustus (77) sisustuskutsut (1) syksy (35) syreenit (3) Taimimoisio (1) taloprojekti (8) talvi (17) terassi (2) terveys (1) toivepostaus (1) tunnustus (10) työ (2) täytekakku (1) unelmieni mummonmökki (1) urheilu (4) valokuvaus (1) vanhat rakennukset (1) varttaminen (3) vesiaihe (1) videopostaus (3) viljelylaatikko (3) yrittäjyys (2)

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Home Sweet Home

 "Nyt en päästä sua enää mihinkään, lukko-ote pitää."

 "Luuleeks toi oikeesti et mä haluisin tästä johonkin?"

 "Rrrraauuuuuu! Tässä sulle karkailusta ja äitin itkettämisestä!"
"Auuuu, hihihi."

 Äippä, karkulainen ja taustalla sekopäinen isoveli. "Jou jou jou!! Wuhuuu! Mun pikkuveli löyty!!"
 Puspus <3

Verneri ja Neiti Näpsä. Pelkäsin vähän Vernerin reaktiota pikkukissaa kohtaan, mutta Verneri onkin ollut ihan iisi ja pikkukissa käy välillä karvat pystyssä murisemassa ja uhittelemassa. Verneri sitten vaan hienovaraisesti siirtyy vähän sivummalle tai katsoo vaan lauhkeasti, että mitäs siinä keuhkoat.

Loppu hyvin, kaikki hyvin siis :)


Kaikki kuvat: sisko

10 kommenttia:

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Ihania kuvia! Hyvä, että Verneri ja Neiti Näpsäkin tulevat juttuun keskenään. :) Pikkukissoilla tuo isommille uhoaminen taitaa olla ihan luonnollista. :D

Saila kirjoitti...

Ihanaa!
Pikkutyttö nousee vielä lauman johtajaksi, ennustan! Meinaan kissoilla on useimmiten naras johtajana, vanhempi kylläkin... saas nähdä! Pojat (leikatut) ovat vähän tuollaisia lauhkeita mammanpoikia. <3
Niin ihanat ystävyys- ja onnellisuuskuvat. Ei sanat riitä.

J kirjoitti...

♥ Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Annu kirjoitti...

Ihanaa! Tippa tuli linssiin tästä postauksesta! :)

Tiina kirjoitti...

Sirpa ja Kollo: Pikkukissa on varsinainen tappelupukari, nyrkit pystyssä koko ajan :D

Saila: Se saattaa hyvinkin olla. Verneriä ei ole kylläkään leikattu, mutta ei kai se mitään markkeeraa.

J: niinpä <3

Annu: sietää tullakin :) Kyllä sitä on porattu, ensin surusta ja sitten jälleennäkemisen riemusta.

Maria kirjoitti...

Lauma kasassa, voisko asiat enää paremmin olla!!! Noihin kuviin eivät tosiaan sanat riitä, ihanaa!

Tiina kirjoitti...

Älä muuta virka! <3

Niina kirjoitti...

Onpas lutusia kivua, että voi koira olla tyytyväinen toisen paluusta, taitaa kissikin olla onnellinen.

Anonyymi kirjoitti...

Voi ei miten ihanat kuvat! Piti katsoa moneen kertaan ja kyynelehtiä vähäsen. T: Hortensia

Tiina kirjoitti...

Niina: juu, nää on vähä niinku paita ja peppu :)

Hortensia: :) Se on ihan oikein :D