2011 (1) alppiruusut (13) anturamuotti (1) arvonta (3) astiat (1) asuntomessut (5) atsaleat (1) bloggaritapaaminen (5) DIY (3) ekokampaaja (1) eläimet (106) ensilumi (1) entisöinti (1) esikot (6) eteinen (1) Greengate (8) haaste (8) haaveet ja unelmat (8) hankinnat (1) hevoset (2) hyötykasvit (25) joulu (38) juhlat (19) kasvihuone (15) kasvit (170) kauneus (1) keittiö (14) kesä (109) kesäkukat (3) kevät (112) kompostointi (1) korut (4) koti (16) koulu (1) kuisti (8) kukat (3) kuukauden kuva (8) kuulumisia (157) kuvahaaste (13) kylvöt (17) kärhöt (7) käsityöt (40) lehtijuttu (1) leikkokukat ja sidonta (10) leivonta (3) lifestyle (374) lisääminen (1) luonto (29) makuuhuone (3) matkailu (2) matkustelu (3) merellä (2) meri (1) muoti (1) Nordiska Trädgårdar (13) nukketalo (2) oleskelu (2) olohuone (22) omena (1) ompelu (2) pelargonit (29) perennat (2) pihasauna (1) pionit (22) pistokkaat (1) pohjien teko (1) projektit (3) puutarha (246) puutarhakirjat (10) puutarhamatkakohteet (4) puutarhamessut (19) puutarhuri (1) puuutarha (1) ratsastus (3) remontointi (1) reseptit (1) rosario (4) ruoka (13) ruokailuhuone (7) ruusut (18) sadonkorjuu (2) siemenet (1) sienet (1) sipulikukat (35) sisustus (77) sisustuskutsut (1) syksy (35) syreenit (3) Taimimoisio (1) taloprojekti (8) talvi (17) terassi (2) terveys (1) toivepostaus (1) tunnustus (10) työ (2) täytekakku (1) unelmieni mummonmökki (1) urheilu (4) valokuvaus (1) vanhat rakennukset (1) varttaminen (3) vesiaihe (1) videopostaus (3) viljelylaatikko (3) yrittäjyys (2)

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Pelargoniavillitys

Tänään ollaan tehty kesää täydellä pöhinällä työssäoppimispaikallani paikkakuntalaisella maatilalla. Emäntä on puutarhuri ja kasvihuoneessa kasvavat myös ihanat kesäkukat myytäväksi. Tänään ruukutettiin pelargonian pistokkaita ja mielen valtasi ihan valtaisa pelargoniainnostus! Olen mielessäni jo ehtinyt purkaa kasvihuoneeni lautareunuksen, lapioida mullat pellollle ja laittaa tilalle joko kasvusäkit tai toooosi isot ruukut kirsikkatomaattejani vasten. Tänään jatkoin mielikuvapuutarhurointia kuvittelemalla kasvihuoneen oven molemmin puolin valtavan isot ja rehevät pelargoniakasvustot johonkin ihanaan isoon saviruukkuun. Voi olla pienoisia vaikeuksia pitää näppinsä erossa kasveista tulevalla kaudella vaikka niin lupasinkin. Niin ja tämä lupaushan ei alkuunkaan koskenut kesäkukkia. Ja eiks lupaukset oo rikkomista varten, ehheh...

Kivaa tiistaita!


PS. Alimmassa kuvassa kasvihuoneen oven edessä oleva pieni puoliympyrän muotoinen kiveys, jonka molemmin puolin sitten niitä pelargonioita olisi kiva saada :)

5 kommenttia:

Lovviisa kirjoitti...

Pelakuita ja monta:) Viihtyvät niin hyvin meijän paahteisella takaterassilla...

Maria kirjoitti...

Ihania pelakuita, mäkin alan lämmetä noille koko ajan enemmän! Tuo puolipyöreä kiveys näyttää kivalta. Pakko kertoa, keräsin tänään rohkeuteni kasaan ja menin soittamaan ventovieraan ovikelloa kysyäkseni heidän pihallaan olevasta valtavasta tiilikasasta. Isäntä lupasi myydä tarvittavan määrän tiiliä oikein sopivaan hintaan tulevaa kasvihuoneprojektia varten!

Hedda kirjoitti...

Mullakin monta paahteista paikkaa pelargoneille :) Odotan niin paljon tulevaa kesää ja puutarhatouhuja!

Saila kirjoitti...

Oi kun ihana kiveys! Voisitko tulla tännekin oppisopimaan? ;-)
Juu, pelakuista on niin paljon iloa, vaikka ei edes pystyisi talvettamaan, niin silti hankkisin.

Tiina kirjoitti...

Lovviisa: pelargonia on aika kiitollinen kukkija :)

Maria: luulenpa, että pelargonioihin jää jollain lailla koukkuun ;) Kiveyksen naputtelin kasvihuoneen kohdalta kaivetun mullan seasta löytyneistä kivistä (huh, olipa vaikeaselkoinen lausahdus). Hienoa, että saat tiiliskiviä! Mulla on omastatakaa, tosin totesin viikonloppuna, että niiden päälle katokseen on pinottu ihan kiitettävä kasa klapeja...

Hedda: Sama täällä! Onneksi sentään nähdään jo ensi viikolla niin voidaan sitten yhdessä pihistä ja puhista, kunnes päästään tositoimiin ;)

Saila: kiitos :) Voisin toki!! :D Itse asiassa sinne päin tullaan keskikesällä tavalla tai toisella. Pelargonioiden talvetus menee yleensä aina enemmän tai vähemmän persiilleen meidän kellarissa, liekö hoitaja liian välinpitämätön... vai onko syy kellarissa...